Tieteitten ja uskontojen sanotaan olevan ristiriidassa keskenään. Eri tieteitä on melkoinen määrä, joten lienee syytä rajata tämä kina luonnontieteitten ja uskonnon väliseksi.
Perinteisesti fysiikka ja biologia ovat tuottaneet materiaalia, jotka käsittelevät jumalien olemassaolosta väiteltäessä siihen soveltuvaa tietoa. Evoluutioteoria tarjoaa kristityille rakkaan luomiskertomuksen vaihtoehdoksi tieteellisen selityksen elämän synnylle, mistä syystä se on fundamentalistiuskovien vihan kohde.
Ilkka Pyysiäinen toteaa Boyerin kirjan Ja ihminen loi jumalat esipuheessa, että Boyer jättää uskontojen totuudesta todistamiset teologeille ja eläköityneille luonnontieteilijöille. Richard Dawkins on kirjoittanut uskontoa vastaan jo ennen kuin jäi eläkkeelle biologin näkökannalta. Victor J. Stenger oli fyysikko ja kirjoitti eläköityään runsaasti uskonnonvastaisia kirjoja. Häneen Boyerin letkautus toki sopii. Boyer tosin tarkoitti lähinnä sitä, että yleensä yritykset selittää uskonto ovat olleet yksittäisiä huomioita, joiden on ajateltu riittävän selitykseksi siihen, miksi ihmiset uskovat jumalaan. Boyerin kaltaisten uskontotieteilijöitten teoriat yrittävät kattaa kaikki mahdolliset uskontoihin liittyvät ilmiöt. Länsimaiden parhaiten tuntemat kristinusko, islam ja juutalaisuus ovat vain pieni osa kaikesta niiden kirjosta.
Tiedemiehet Stengerin tapaan yrittävät yleensä todistaa vain sen, että jumalia ei ole käyttäen hyväkseen luonnontieteitten tuloksia. Stenger painottaa sitä, että jos jumalien ominaisuudet määritellään riittävän tarkasti, ne on mahdollista todistaa tieteen keinoin olemattomiksi. Teologit eivät käy tätä taistelua reilusti siinä mielessä, että he noudattaisivat tieteellisen väittelyn sääntöjä. John Haught on lausahtanut, että ”uskovatko uudet ateistit vakavasti… että jos persoonallinen äärettömän kauneuden ja rajattoman rakkauden jumala todella on olemassa, todisteet tämän jumalan olemassaolosta voitaisiin koota yhtä halvalla kuin jonkin tieteellisen hypoteesin todisteet.” Tuosta voi sanoa, että ääretön kauneus ja rajaton rakkaus ovat epätieteellisiä termejä, joiden merkitys on hämärä. Joten Stengerin olettamaa riittävän täsmällistä ominaisuuksien määrittelyä Haught ei anna ja estää näin jumalansa olemassaolon tieteellisen käsittelyn.
Uskontojen kukistaminen tieteitten avulla on tähän mennessä osoittautunut toivottomaksi. Stengerin todistelut kelpaavat hyvin minun kaltaiselleni eläköityneelle luonnontieteitten opettajalle. Tosin siitä ei siinä mielessä ole hyötyä, koska olin ateisti jo ennen hänen kirjojensa lukemista. Uskoni ei edes vahvistunut. Joten jumaliin uskominen/ei-uskominen perustuu täysin johonkin muuhun. Tieteellisiä todisteita ei kummassakaan katsannossa kaivata.
Tavallinen kansalainen ei tiedä eikä välitä fysiikasta tai biologiasta. Tieteellinen tapa ajatella on hänelle täysin yhdentekevää. Hän päättelee kohtaamiensa väitteiden totuudet intuitiivisesti eikä punnitse niitä systemaattisesti. Kognitiotieteen edustajat ovat miettineet näitä ajattelutapoja perin pohjiin ja tulleet tulokseen, että uskonnon väitteitten täytyy olla jollain tapaa luonnollisia. Ne solahtavat ihmisten luonnostaan ilman varsinaista koulutusta kehittyneitten päättelykykyjen uomiin ja omaksutaan intuitiivisesti. Se tarkoittaa sitä, että aivot tekevät tietoisuuden ulottumattomissa aisteista saadusta ja muistissa olevasta informaatiosta johtopäätöksensä. Ja niitä pidetään tosina eikä harkita sen enempää.
Tieteen väitteet ovat tässä mielessä, ainakin korkeammalla kehitystasolla, luonnottomia. Intuitio haraa vastaan, joten ne on omaksuttavaa väkisin. Siis perin rasittavaa henkisesti.
Yksi esimerkki luonnollisista ajattelutaipumuksista on yrittää selittää tapahtumat agenttien toiminnan avulla. Se tarkoittaa, että tieteitten tapa käyttää selityksinä persoonattomia luonnonlakeja on intuitiolle vieras tapa. Selittämättömän selittää toimija, jolla on ihmisen tapaan haluja, aikomuksia ja tunteita. Jos ilmiön katsotaan olevan ihmisen kykyjen ulottumattomissa, sepitetään olio, jolla ne riittävät.
Tutkijat ovat nimenneet taipumuksen lyhenteellä HADD (hypersensitive agency detection device). Siis turhan innokas toimijoita havaitseva ohjelma ihmisten aivoissa.
Edellisen kaltaiset kognitiotieteen, kognitiopsykologian ja neurotieteitten tulokset eivät sinänsä todista jumalien olemassaolosta tai olemattomuudesta. Uskova voi todeta, että totta kai jumala loi ihmiselle kyvyn keksiä tai tuntea hänen olemassaolonsa. Uskomaton voi todeta, että kas, tuohan todistaa sen, miten voi uskoa olemattomia.
Ainakin tulokset selittävät, miksi jumaliin uskominen on luonnollista eivätkä mitkään tieteelliset argumentit riitä uskontoja maailmasta poistamaan.
