Tee minusta ateisti

 

 

AlfaTV esittää ohjelmasarjaa Tee minusta ateisti. Siinä ateisti Robert Brotherus ja Helsingin yliopiston ekumeniikan dosentti Veli-Matti Kärkkäinen keskustelevat (siis eivät väittele) uskontoon liittyvistä teemoista. Sarjan toisessa jaksossa kysyttiin, miksi uskontoja on niin monia ja miten valita niistä.

Keskustelijat ovat oppineita miehiä. Brotheruskin filosofian lisensiaatti. Se tarkoittaa, että he arvostavat toistensa kommentteja tyyliin ”tuo on toki totta, mutta toisaalta…” Kärkkäisen kanta on selvä: hän on vakaa kristitty, joka uskoo kristinopin dogmit karvoineen ja häntineen. Hän pystyy nielemään Jeesuksen ylösnousemuksen ja kolminaisuusopin täysin vaivatta. Tieteellinen koulutus ei ole päässyt pilaamaan hänen uskoaan. Brotherus on yhtä vakaa ateisti, mutta en tiedä, onko hänellä koskaan ollut uskoa, jonka tieteellinen koulutus olisi päässyt tuhoamaan.

Keskustelun seuraaminen tuo koko ajan mieleen väitteen, että tiede ja uskonto eivät ole ristiriidassa keskenään. Kärkkäinen korostaa sitä kertomalla, että sivistyneet teologit pystyvät uskomaan myös evoluutioon sillä pienellä lisäyksellä, että Jumala ohjaa sitä. Ylösnousemisen mahdollisuudesta tai mahdottomuudesta saati siihen käytettävästä tieteellisestä analyysistä ei puhuta. Samoin kolminaisuusoppi jätetään tieteellisen tarkastelun ulkopuolelle.  Niissä noudatetaan perinteistä puolustusta, jonka mukaan ne ovat uskon asioita ja tieteen ulottumattomissa. Mutta eivät toki ristiriidassa tieteen kanssa?

Toinen kristinopin tieteellinen kyseenalaisuus on Jeesuksen elämä ja opit. Jeesuksen olemassaoloa historiallisena edes tavallisen elämän eläneenä henkilönä on epäilty. Kärkkäinen toteaa, että kukaan vakavasti otettava tutkija ei ole väittänyt, ettei Jeesus olisi joskus maan päällä kävellyt. Mielestäni Robert M. Brice esimerkiksi on vakavasti otettava epäilijä, mutta tietysti ekumenian dosentti ei häntä sellaisena pidä. Edelleen Kärkkäinen väittää, että meillä on Jeesuksesta runsaasti luotettavaa historiallista tietoa. Koska tämä tieto on lähinnä evankeliumeisssa, tulemme taas asiaan, joka on ristiriidassa tieteellisen käsittelyn tulosten kanssa. Sen mukaan evankeliumien arvo pätevinä elämäkertoina on lähes olematon. Joten kun Kärkkäinen kertoo, että ”meillä on satojen silminnäkijöiden todistus siitä, että hauta oli tyhjä”, niin kyseessä ei ole nykajan tapaisesta sanomalehdistä luettavissa olevasta tai teeveestä katsottavissa olevasta toimittajan tekemästä silminnäkijöitten haastattelukertomuksista valokuvineen. Meillä ei ole tätä Kärkkäisen väittämää tietoa missään tieteellisesti vakavasti otettavassa mielessä.

Toinen kristinuskon edustajien hellimä tarina on kertomus naisista, jotka todistivat Jeesuksen haudan olleen tyhjän. Sitä on painotettu kertomalla, että tuon ajan katsannossa naisten kertomalla ei ollut juuri todistusarvoa.  Joten kukaan, joka vakavissaan halusi sanomaansa uskottavan ei olisi moista sepittänyt. Siis sen täytyy olla totta?

Kärkkäinen väittää, että Luukas olisi evankeliumiaan kirjoittaessaan haastatellut silminnäkijöitä. Siis ihmisiä, jotka todistivat Jeesuksen ylösnousemista?  Tai ainakin tuota kuuluisaa haudan tyhjyyttä. Jeesus syntyi vuoden 0 paikkeilla (syntymän vuosiluku keksittiin 500-luvulla) ja kuoli 40-vuotiaana, kenties? Mitään varmaa historiallista tietoa ei ole.  Eri tutkijat ovat ajoittaneet Luukaksen evankeliumin ilmestyksen vuosien 80 ja 150 välille. On esimerkiksi arveltu, että kyseinen sanaseppo oli käyttänyt evankeliumia kirjoittaessaan Josephuksen teosta Juutalaisuuden muinaisajat, joka on kirjoitettu n. vuonna 95. Joten evankeliumia kirjoitettaessa oli Jeesuksen kuolemasta kulunut 60 vuotta ja silminnäkijöitten löytäminen ainakin tuolloin oli aika epätodennäköistä. Voihan olla, että Luukas tapasi heitä nuoruudessaan? Tosin netissä kerrotaan, että Luukas kuoli v. 84 jaa, joten aika hämärä on tämäkin tarina.

Kärkkäisen asenne kristinuskoon on uskovan asenne. Hän käsittää kristinuskon syntyä koskevien historiallisten todisteiden pätevyyden täysin toisella tavalla kuin historioitsijat, joilla tätä haittaa ei ole. Päättelyissä on näin liikaa pelkkään uskoon perustuvia johtopäätöksiä. Koska hän uskoo ylösnousemiseen, hän yrittää kasata hatarasta ja epäuskottavasta historiallisesta materiaalista tätä ehdotonta lopputulosta edes jotenkin tukevaa materiaalia. Tulos on sitten pelkkää uskon ilmausta sekin.