keskiviikko 11. marraskuuta 2020

Suuret Jumalat

 

Ventovieraitten ihmisten kykyä tehdä yhteistyötä on vaikea selittää darwinismin ja evoluution mekanismien avulla. Ara Norenzayan selittää kirjassaan Big Gods How Religion Tranformed Coopeeration and Conflict sen lisäämällä edellisten päälle uskonnon. Suurten ihmisjoukkojen yhdistyminen satoja miljoonia ihmisiä käsittäviksi valtioiksi vaati suuria kristinuskon ja islamin tapaisia uskontoja. Vasta nykyaikana on lähinnä Skandinaviaan syntynyt uudenlaisia yhteisöjä, joissa laki, poliisi ja muut yhteiskunnalliset instituutiot ovat korvanneet uskonnon roolin. Kirjailijaa lainaten ”nämä yhteiskunnat ateistisine enemmistöineen – jotkut niistä eniten yhteistyötä tekeviä, rauhanomaisimpia ja kukoistavimpia maailmassa - kiipesivät uskonnon tikkaita ja sitten potkaisivat ne pois.”

Lausunto on sekä imarteleva että ärsyttävä, mutta koetan sietää sen. Harari esittää kirjassaan Sapiens Ihmisen lyhyt historia samantapaisia ajatuksia. Hän määrittelee uskonnon ”inhimillisten normien ja arvojen järjestelmäksi, joka pohjautuu uskolle yli-inhimilliseen järjestykseen.” Tässä mielessä kommunismi on uskonto. Myös kapitalismi on ainakin Hararin mielestä sitä. Kristinuskossa yli-inhimillinen järjestys on samalla yliluonnollinen, mitä sitä se ei maallisissa ideologioissa ole. Mutta jos tarkastelee kapitalismin ilmenemistä globaalisti, niin joitain yli-inhimillisiä täysin ihmisyhteisöjen hallinnan ulottumattomissa olevia piirteitä siinä on. Jos niitä vastaan yrität pullikoida, tulee Trumpin tapaisia johtajia, joiden kannattajat raivoavat sinulle. Olet syntinen saatana kurja.

Norenzayan soveltaa kirjassaan evolutionaarisia, kognitiivisia ja sosiaalisia tieteitä ja kertoo sijoittavansa sosiaalisten uskontojen alkuperän geneettisen ja kulttuurisen evoluution yhdistelmään. Ei siis varsinaisesti puhtaasti uskontojen sisältöjä käyttävää argumentaatiota.

Metsästäjä-keräilijäyhteisöillä oli jonkinlaisia alkeellisia uskontojen ituja. Näiltä jumaluuksilta puuttui suurten jumalien voimat ja tietämys. Ne eivät juuri piitanneet ihmisistä saati näiden moraalisesta käytöksestä. Ei kirkkoja, ei pappeja, ei johtajia, jumalien kuvia, ei säännöllisiä uskonnollisia kokouksia, ei uskonnollista moraalia, ei uskoa kuolemanjälkeiseen elämään.

Yhteisöjen koon kasvaessa suuret jumalat lisääntyivät. Moraalin kytkentä uskontoon muuttui yleiseksi piirteeksi. Rituaalit ja muut uskon ilmaisut organisoitiin, tehtiin säännöllisiksi ja niiden muodot yhtenäistettiin. Yliluonnolliset olennot alkoivat rangaista ryhmän normien loukkauksia, kuten mm. petoksista, itsekkyydestä, uskottomuudesta ja ruokaa koskevien tabujen unohtamisista. Pelottelu yliluonnollisista rangaistuksista lisääntyy ja syntyvät erilaiset helvetin muodot ja ikuiset rangaistukset. Ja lohduksi pelastus niistä, kunhan tekee sitä tai tätä.  

 Suurten Jumalien vaikutusvallan kahdeksan periaatetta ovat:

1.       Ihmiset, joita tarkkaillaan, ovat kilttejä

2.       Uskonto on enemmän tilanteessa kuin henkilössä

3.       Helvetti on taivasta voimallisempi

4.       Luota ihmisiin, jotka luottavat Jumalaan

5.       Uskonnolliset teot puhuvat äänekkäämmin kuin sanat

6.       Jumalat, joita ei palvota, ovat impotentteja jumalia

7.       Suuret Jumalat suurille ryhmille

8.       Uskonnolliset ryhmät tekevät yhteistyötä kilpailun takia

Eräässä kokeessa asetettiin firman tilaan kahviautomaatti. Maksaminen oli vapaaehtoista eikä mitään summaa määrätty. Kun automaatin viereen asetettiin kasvokuva, jonka silmät katsoivat suoraan automaatin käyttäjää, ihmiset maksoivat säännöllisemmin ja enemmän kuin ilman kuvaa. Joten mitään todellista tarkkailua ei tarvita ja ihmisen käytöksen kiltillistämiseksi kelpaa kuviteltu kaikki näkevä ja tietävä Jumalakin. Moraalia auttaa, jos tätä Jumalaa kiinnostaa enemmän tarkkailla aviorikosten kuin liikennerikkomusten tekijöitä.  

Ihmiset käyttäytyvät paremmin sunnuntaisin ja kun he kokevat rangaistuksen uhkaa verrattuna taivaaseen pääsyn lupaukseen. Lempeän Jumalan voi uskoa katsovan synnin tekoja kohtuullisemmin. Tuota ”luota ihmisiin, jotka luottavat Jumalaan” voisi tarkentaa sanomalla, että ”samaan Jumalaan.” Meillä kristityt eivät välttämättä luota Allahiin uskoviin ja toisinpäin. Eivätkä Marxiin uskovat usko Trumpiin. Ja toisinpäin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti