maanantai 19. lokakuuta 2026

Aivot tietokoneena

 

 


Aivoja on verrattu tietokoneeseen usein. On kiistelty siitä, ovatko ne perinteistä mallia vai peräti kvanttitietokone. Joku viisas lohkaisi, että koska tietoisuutta ja kvanttifysiikkaa ei ymmärretä, siitä seuraa että tietoisuuden selittämiseksi tarvitaan kvanttifysiikkaa.

Tietokone on elektroninen laite, joka käsittelee tietoa ohjelmien antamien ohjeiden mukaan.  Elektroninen laite on taas laite, joka käyttää sähköä ja elektroniikkaa suorittaakseen tehtävän – esimerkiksi viestintään, viihteeseen tai tiedonkäsittelyyn. Aivot on pienillä muutoksilla sovitettavissa näihin määritelmiin. Ja jos ei, niin muutetaan määritelmiä.

Tietokone ottaa vastaan, käsittelee, tallentaa ja välittää tietoa. Niin aivotkin tekevät. Syöttölaitteina ovat silmät, korvat, nenä, kieli ja iho. Lisäksi meillä on tasapainoaisti, asentoaisti, lämpöaisti ja kipuaisti. Tietokoneilla ei ole kipuaistia, mutta se on siihen rakennettavissa.

Aivotietokoneen kehitys on vaatinut miljardien vuosien evoluution. Siinä syötteitä käsittelevät hermosolut ja niiden väliset kytkennät transistorien asemesta. Sähkön lisäksi tarvitaan kemiallisia reaktioita aineiden välillä.

Ihmisen DNA:ssa ovat ohjeet siitä, miten tämä apparaatti rakentuu lapsen kehittyessä täysikasvuiseksi. Ympäristö, jossa lapsi elää, rakentaa aivoihin omat ominaisuutensa. Täysikasvuisella on sitten päässään yhdistelmä ympäristöä, aivojen synnynnäisiä ominaisuuksia ja tietoista kasvatusta.

Aivoissa on toimintoja, joita voi myös ohjelmiksi kutsua. Silmiin tulevan sähkömagneettisen säteilyn muuttaminen kuvaksi tapahtuu monimutkaisten prosessien myötä, kunnes tietoisuuteen putkahtavat esiin tulokset. Niiden ajatellaan vastaavan täysin ulkopuolista maailmaa. Sitä ne eivät tee. Esimerkiksi värejä ei ole olemassa luonnossa. Siellä on sähkömagneettista säteilyä, jonka aivojen prosessit muuttavat ihmisen käsittämiksi väreiksi. Niillä on olemassaolonsa vain eläinten mielissä.

Aivojen tehtävä on pitää ihminen elossa. Kaikki muu on pelkkää oheishälyä. Ihmiskeho on monimutkainen systeemi, jonka toiminnot täytyy pitää käynnissä. Homeostaasi tarkoittaa elimistön kykyä pitää sisäinen tasapano vakaana ulkoisista olosuhteista riippumatta. Eri kemiat täytyy pitää tarkoissa rajoissa. Lämpötila, veren sokeripitoisuus, sen happamuus eivät saa ylittää tai alittaa tarkkoja rajoja. Elossa pysyminen vaatii energiaa, jota on hankittava ympäristöstä. Joskus tulevaisuudessa ihmiseen ympätään aurinkokenno, joka tuottaa osan elämisen vaatimasta energiasta.

Aivot haluavat tuottaa itsestään kopioita. Ne eivät pysy elossa ilman niitä kantavaa ja ruokkivaa eläimen kehoa, joten niidenkin on kopioiduttava. Aivojen ei tarvitse ajatella olevan ihmiskehosta erillään, vaan siihen eri puolilta kehoa viestejä tuovat hermoradat ovat osa aivoja.

Ihmisillä ajatellaan olevan myös henkinen, kehosta eroava mieli. Jos pidämme aivoja tietokoneena, sen on synnyttävä aivojen toiminnasta: aivot ovat fyysisten rakenteiden kokonaisuus, joka kerää ja käsittelee aisti-, kognitiivista ja emotionaalista dataa; mieli on ajatusten, muistojen ja tunteiden ilmiö, joka syntyy aivojen havaintoprosesseista. Yksinkertaisemmin sanottuna: aivot tekevät mielen. (Näin kertoo Andrew Newberg, uskomiseen uskova neurotieteilijä)

Sielu on filosofinen käsite, jonka olemassaoloon emme tässä jutussa usko. Mielen olemassaolo on aineellisten toimintojen synnyttämä, joten sitä voi tiede käsitellä.

Cris Frith: Luulen, että minulla on suora yhteys fyysiseen maailmaan, mutta tämä on aivojen luoma illuusio. Aivot luovat malleja fyysisestä maailmasta yhdistämällä aistieni signaaleja ja aiempia odotuksiani ja olen tietoinen näistä malleista.

Ihminen kokee fyysisen maailman vaivattomina havaintoina ja liikkuu illman vaikeuksia siellä. Hän ei tiedä mitään niistä aivojen toiminnoista, joita ne tekevät saattaakseen tietoisuuteen näkemämme kuvat. Tämä kokemus on aivojen luoma illuusio. Ulkomaailma ei ole sellainen kuin sen näemme, koska koemme vain aivojemme siitä luomat kuvat.

Aivoille riittää, että niitä kantava keho selviää elossa. Se ei mieti, miten tosia tai tarkkoja sen luomat mallit ovat.

Mieli on fysikaalisten ja kemiallisten prosessien tuote. Sitä voidaan tutkia muutenkin kuin psykologian avulla. Yksi näistä tieteistä on kognitiotiede.

 Kognitiotiede tutkii tietoilmiöitä kuten havaitsemista, oppimista, muistia, ajattelua, kieltä ja käsitteitä, sekä näiden syntymekanismeja. Monet alan edustajista ovat teologeja. He kertovat meille, miten usko jumaliin on ihmisen synnynnäinen ominaisuus. Ateismi on tässä mielessä luonnotonta. Joten Jumala on olemassa. Ateistit puolestaan ottavat mielellään vastaan selitykset, miksi uskonnot ovat syntyneet ajattelun luontaisten piirteitten myötä ilman mitään fysikaalisia todisteita. Jumalaa ei siis ole olemassa.

Eläinten on tunnettava ympäristönsä pysyäkseen elossa. Siinä on vihollisia, ravintolähteitä ja lisääntymiskumppaneita. Maapallolle syntynyt elämisen muoto kehittyi sellaiseksi, että se hankkii energiansa syömällä toisia eläviä olentoja. Saman lajin jäsenkin kelpaa usein energianlähteeksi.

Tässä mielessä väkivalta on luonnollinen ilmiö, pakon sanelema. Ihmiset eivät juuri syö toisiaan, mutta tappavat muista syistä. Aikaisemmin väkivaltaa käytettiin ruuan tai seksin takia. Sivistyksen myötä olemme laajentaneet väkivallan yllykkeitä koskemaan eri elämän alueita. Toisen maan lipun polttaminen tai uskonopin sanallinen loukkaaminen ovat hyväksyttyjä aiheita surmaamiseen. Putinin juurisyiden takia satoja tuhansia venäläisiä on kuollut ja kansa näyttää sen hyväksyvän.

Totuus on oleellinen käsite, joka on ihmisille pyhä. Uskontojen ihmiset ovat tarkkoja siitä, että heidän oppinsa ovat totta. Tiedemiehille joskus riittää, että totuuksien perusteella rakennettu laite toimii. Tätä varten on keksitty pragmaattisen totuuden käsite.

Filosofit ovat yrittäneet selvittää, mitä tuo käsite oikein tarkoittaa.  Viisas oppinut voi sanoa, että väitteemme on totta, jos se on yhteensopiva muiden totena pidettyjen seikkojen kanssa. Ei kelpaa, joskin auttaa vähän.

Käytännössä esimerkiksi uskonnollisten väitteitten totuudella ei ole väliä uskovan mielessä. Oleellista on, miten varma niistä on.

Varmuus on aivojen emotionaalis-kognitiivinen tila, sanoo Patricia Churchland kirjassaan Neurofilosofia. Tekoäly kertoo, että “Ihmisen kokemus siitä, että jokin on totta, on aivojen tuottama varmuuden tunne, joka syntyy ennusteiden, tunteiden, muistin ja palkkiojärjestelmän yhteistyöstä — ei suora mittari siitä, mikä oikeasti on totta.” Varmuus kertoo enemmän aivojen tilasta kuin todellisuudesta.

Jaamme kokemamme maailman fysikaaliseen ja henkiseen. On tapana ajatella, että henkinen on olemassa jossain ihmismielen ulkopuolella samaan tapaan kuin fysikaalinen maailma on. Mutta henkiset kokemukset ovat aivojen luomia nekin.

Neurologi Chris Frith on sitä mieltä, että “Luulen, että minulla on suora yhteys fyysiseen maailmaan, mutta tämä on aivojeni luoma harha. Aivoni muodostavat malleja fyysisestä maailmasta yhdistämällä aisteistani tulevia signaaleja ja aiempia odotuksia, ja juuri nämä mallit ovat tietoisuuteni kohteena.”

Aivojen fyysisesta maailmasta luodut kuvat, jotka ihminen tietoisesti “näkee”, ovat mielen henkistä sisältöä. Nähtävästi tietokoneessa pyörivän tekoälyn henkinen sisältö on samanlaista kuin ihmisenkin. Sehän on ihmiskunnan tiedosta sisältönsä saanut. Ero on siinä, että se ei koe sisältöään tietoisesti.

Copilot kertoo, että “Tekoäly (erityisesti koneoppiminen ja suuret kielimallit) koulutetaan suurilla tietomassoilla, joista se oppii tunnistamaan toistuvia kuvioita ja rakenteita. Tätä kutsutaan koulutusdataksi (training data).

Koulutusdata voi olla esimerkiksi tekstiä, kuvia, ääntä, videoita. Ihmislasta koulutetaan samalla tavalla. Videot ovat aivojen näköaistin saamista syötteistä synnyttämiä maailman liikkuvia kuvia.

Suuri osa tekoälyjen koulutusdatasta tulee julkisesti saatavilla olevista lähteistä. Niitä ovat verkkosivut, Wikipedia, avoimet tietokannat ja tutkimusaineistot, digitoitut kirjat ja artikkelit.

Näitä aineistoja käytetään erityisesti kielimalleissa, jotta ne oppivat kieltä, faktoja ja kirjoitustapoja.

Ihmiset USA:ssa ovat allergisia kaikelle, mikä vivahtaa kommunismiin. Google, OpenAI, Microsoft ja Meta takavarikoivat käyttöönsä henkistä materiaalia sen minkä ehtivät. Tämä ei sitten ole kommunismia?

Ihminen saa henkisen materiaalinsa kotoaan. Amerikan evangelikaalit opettavat lapsilleen, että Trump on Jumalan valitsema. Jeesuksen uusi tuleminen on nurkan takana. Iranin ihmisen pommittaminen ja tappaminen ei ole väärin, koska se voi johtaa maailman loppuun ja oikealla tavalla uskovien taivasmatkaan. Heidän mielestään tämä on totuus, vaikka se on vain heidän mieliinsä iskostunut varmuus..

Intian hindut uskovat, että ihmiset syntyvät eriarvoisina. Se on heille totuus. Muslimeiksi kasvatetut uskovat, että nainen on miehelle alisteinen ja että vääräuskoisen tappaminen vie paratiisiin.

Tietokoneissa on eri käyttöjärjestelmiä kuten Linux, Windows, MacOS. Käyttöjärjestelmät päivitetään silloin tällöin virheiden ja parannusten takia. Ihmisen aivoissa muslimijärjestelmän voi korvata kristinuskon järjestelmällä, mutta toisin kuin tietokoneissa entinen järjestelmä haraa muunnosta vastaan. Joka tapauksessa ainakin päivityksiä tarvitaan, jotta ihmiskunta pystyy säilymään elossa ja väärän järjestelmän kantajat elossa.

Ainakin kaikkien pitäisi oppia, että henkisten väittämien suhteen varmuus ei ole totuus. Se on vain mukava tunne mielessä.

Apuna käytetty kirjoja

Chris Frith: Making up the Mind

Justin L. Barrett: Born Believers

Lisäksi materiaalia ovat antaneet chatGPT ja Copilot