Tietämys ihmisen aivojen toiminnoista lisääntyy mm.
neurotieteitten ansiosta koko ajan. Nykyisin pidetään kutakuinkin todistettuna,
että ihmisen mieli ja sen ominaisuudet perustuvat täysin aivojen materiaalisiin
prosesseihin. Materia tuottaa jotenkin hengen, mutta miten?
Suurin osa ihmisen aivotoiminnasta tapahtuu tietoisen mielen
ulottumattomissa. Nykyisin ihmiset käyttävät mielellään tietokoneisiin
liittyvää käsitteistöä saadakseen kuvan siitä, miten tehokkaita aivot ovat. On
laskettu, että tietoinen mieli prosessoi 40 bittiä informaatiota sekunnissa.
Jos numeron koodaaminen vaatii 8 bittiä, tietoisuuden kapasiteetti on viisi
yksikköä.
Tiedostamaton mieli puolestaan prosessoi 11,2 miljoonaa
bittiä informaatiota sekunnissa. Yksikköinä se tarkoittaa 1,4 miljoonaa sekunnissa.
Joten jos pystyy niin kannattaa jättää älylliset puuhat tiedostamattoman mielen
huoleksi. (Tiedot kirjasta Lauri
Järvilehto Tee itsestäsi mestariajattelija) Sen tehosta suurin osa menee esimerkiksi
näkemisen ja liikkumisen kaltaisten toimintojen ohjaamiseen eikä se ole käytettävissä
tietoisiin älyllisiin suorituksiin. Pitäisi siis opetella ensin sulkemaan osa
näköön ja motoriikkaan käytettävistä toiminnoista ja siirtämään kapsiteettia
vaikka päässälaskemiseen tai muistiin?
Laskiessaan ihminen käyttää työmuistiaan, johon mahtuu 5-7
yksikköä kerrallaan. Monimutkaiset laskut vaativa kynän ja paperin käyttöä
työmuistin kykyjä lisäämään. Hesarin 24.3.2012 julkaistusssa jutussa kerrotaan huippulahjakkaasta
savantista nimeltään Daniel Tammet. Tammettin aivojen toiminta poikkeaa normaalista
siinä, että hänellä on synestesia. Hän näkee sanat värillisinä ja numerot
muotoina, väreinä ja liikkeinä. Kun
hänen esimerkiksi pitää kertoa keskenään kaksi lukua, ne hahmottuvat hänen
mielessään ensin kahtena hahmona. Niiden väliin putkahtaa näkyviin vastauksen
muoto, jonka hän sitten näkee lukuna.
Tammet laskee vaivatta päässään esimerkiksi laskun 316 =887 503 681.
Hän toimii kuin laskin: syötetään luvut, tulos ilmestyy heti (tosin ilman
tarvetta painaa = merkkiä). Laskin on ihmisten rakentama ja tiedämme, miten siinä
materia tuottaa henkistä. Tammett on evoluution tuotos, johon on yksilönkehityksen
aikana syntynyt muutamia sekä hyödyllisiä että haitallisia virheitä. Miten
hänen aivojensa neuronien kytkennät mahdollistavat nämä suoritukset ei vielä
osata selittää. Jotenkin hänen tiedostamaton mielensä tuottaa tulokset ilman,
että hänen tarvitsee vaivata tietoisen mielensä kehnoja kykyjä.
Tammettin aivot toimivat osin huonosti. Mies sai pienenä
epileptisia kohtauksia. Myöhemmin on todettu, että hänellä on Aspergerin
syndrooma. Hän ei erota kunnolla oikeaa ja vasenta, eikä pysty ajamaan autoa.
Kasvomuisti on huono. Päivittäinen elämä on rutiinien rytmittämä eikä niistä
voi poiketa.
Savantiksi määritellään henkilö, jolla on kehitysvamma tai
-häiriö, mutta myös poikkeuksellisia henkisiä kykyjä. Osa heistä on autisteja,
joille sosiaaliset suhteet tuottavat vaikeuksia. Ne vaativat kehittynyttä
mielen teoriaa, joka tarkoittaa kykyä siirtyä mielessään kanssaihmisen aivoihin
ja arvata, mitä tämä ajattelee, tuntee tai aikoo. Autisteilta tämä kyky ei ole
täysin kehittynyt. Tammettilla on tämän puutteen lievä versio, mutta hän pystyy
elämään lähes normaalia elämää.
Amerikkalainen Kim Peek ei ollut autisti. Mutta hänen
aivopuoliskojaan yhdistävät hermokimput puuttuivat. Hän ei selvinnyt arkisista askareista, esim.
paitansa napittamisesta, mutta osasi ulkomuistista 12 000 kirjaa. Hän
pystyi lukemaan kirjaa siten, että toinen silmä luki toisen sivun, toinen
toisen.
Uskotaan, että aivojen rakenteitten puutteet saivat aivot
kehittämään epätavallisia neuronien välisiä yhteyksiä, joista epänormaali
muisti seurasi. Hänen älykkyysosamääränsä oli 87, siis alle normaalin tason.
Hän ei siis ollut älykäs?
Selviytyäkseen hyvin sosiaalisen elämän vaateista kannattaa siis olla ihan tavallinen henkilö, joka ymmärtää hyvin muita ihmisiä. Luonnottomat matematiikan ja muistin kyvyt olisivat mukavat omistaa. Mutta jos ne vaativat vialliset aivot, niin ei sitten.
Toisaalta jos osaisi sopivasti sulkea osan tiedostamattoman toiminnoista pois niin, että aivot hätäpäissään alkaisivat kehittää lisää neuronien välisiä yhteyksiä, niin voisihan sitä kokeilla? Kun vain tietäisi mitä toimintoja ja miten. Pelkkä summittainen kokeilu voi päättyä kehnosti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti