sunnuntai 14. kesäkuuta 2020

Vialliset aivot nerouden edellytys?

Tietämys ihmisen aivojen toiminnoista lisääntyy mm. neurotieteitten ansiosta koko ajan. Nykyisin pidetään kutakuinkin todistettuna, että ihmisen mieli ja sen ominaisuudet perustuvat täysin aivojen materiaalisiin prosesseihin. Materia tuottaa jotenkin hengen, mutta miten?

Suurin osa ihmisen aivotoiminnasta tapahtuu tietoisen mielen ulottumattomissa. Nykyisin ihmiset käyttävät mielellään tietokoneisiin liittyvää käsitteistöä saadakseen kuvan siitä, miten tehokkaita aivot ovat. On laskettu, että tietoinen mieli prosessoi 40 bittiä informaatiota sekunnissa. Jos numeron koodaaminen vaatii 8 bittiä, tietoisuuden kapasiteetti on viisi yksikköä. 

Tiedostamaton mieli puolestaan prosessoi 11,2 miljoonaa bittiä informaatiota sekunnissa. Yksikköinä se tarkoittaa 1,4 miljoonaa sekunnissa. Joten jos pystyy niin kannattaa jättää älylliset puuhat tiedostamattoman mielen huoleksi.  (Tiedot kirjasta Lauri Järvilehto Tee itsestäsi mestariajattelija) Sen tehosta suurin osa menee esimerkiksi näkemisen ja liikkumisen kaltaisten toimintojen ohjaamiseen eikä se ole käytettävissä tietoisiin älyllisiin suorituksiin. Pitäisi siis opetella ensin sulkemaan osa näköön ja motoriikkaan käytettävistä toiminnoista ja siirtämään kapsiteettia vaikka päässälaskemiseen tai muistiin?

Laskiessaan ihminen käyttää työmuistiaan, johon mahtuu 5-7 yksikköä kerrallaan. Monimutkaiset laskut vaativa kynän ja paperin käyttöä työmuistin kykyjä lisäämään. Hesarin 24.3.2012 julkaistusssa jutussa kerrotaan huippulahjakkaasta savantista nimeltään Daniel Tammet. Tammettin aivojen toiminta poikkeaa normaalista siinä, että hänellä on synestesia. Hän näkee sanat värillisinä ja numerot muotoina, väreinä ja liikkeinä.  Kun hänen esimerkiksi pitää kertoa keskenään kaksi lukua, ne hahmottuvat hänen mielessään ensin kahtena hahmona. Niiden väliin putkahtaa näkyviin vastauksen muoto, jonka hän sitten näkee lukuna.

Tammet laskee vaivatta päässään esimerkiksi laskun 316 =887 503 681. Hän toimii kuin laskin: syötetään luvut, tulos ilmestyy heti (tosin ilman tarvetta painaa = merkkiä). Laskin on ihmisten rakentama ja tiedämme, miten siinä materia tuottaa henkistä. Tammett on evoluution tuotos, johon on yksilönkehityksen aikana syntynyt muutamia sekä hyödyllisiä että haitallisia virheitä. Miten hänen aivojensa neuronien kytkennät mahdollistavat nämä suoritukset ei vielä osata selittää. Jotenkin hänen tiedostamaton mielensä tuottaa tulokset ilman, että hänen tarvitsee vaivata tietoisen mielensä kehnoja kykyjä.

Tammettin aivot toimivat osin huonosti. Mies sai pienenä epileptisia kohtauksia. Myöhemmin on todettu, että hänellä on Aspergerin syndrooma. Hän ei erota kunnolla oikeaa ja vasenta, eikä pysty ajamaan autoa. Kasvomuisti on huono. Päivittäinen elämä on rutiinien rytmittämä eikä niistä voi poiketa.

Savantiksi määritellään henkilö, jolla on kehitysvamma tai -häiriö, mutta myös poikkeuksellisia henkisiä kykyjä. Osa heistä on autisteja, joille sosiaaliset suhteet tuottavat vaikeuksia. Ne vaativat kehittynyttä mielen teoriaa, joka tarkoittaa kykyä siirtyä mielessään kanssaihmisen aivoihin ja arvata, mitä tämä ajattelee, tuntee tai aikoo. Autisteilta tämä kyky ei ole täysin kehittynyt. Tammettilla on tämän puutteen lievä versio, mutta hän pystyy elämään lähes normaalia elämää.

Amerikkalainen Kim Peek ei ollut autisti. Mutta hänen aivopuoliskojaan yhdistävät hermokimput puuttuivat.  Hän ei selvinnyt arkisista askareista, esim. paitansa napittamisesta, mutta osasi ulkomuistista 12 000 kirjaa. Hän pystyi lukemaan kirjaa siten, että toinen silmä luki toisen sivun, toinen toisen.

Uskotaan, että aivojen rakenteitten puutteet saivat aivot kehittämään epätavallisia neuronien välisiä yhteyksiä, joista epänormaali muisti seurasi. Hänen älykkyysosamääränsä oli 87, siis alle normaalin tason. Hän ei siis ollut älykäs?

Selviytyäkseen hyvin sosiaalisen elämän vaateista kannattaa siis olla ihan tavallinen henkilö, joka ymmärtää hyvin muita ihmisiä. Luonnottomat matematiikan ja muistin kyvyt olisivat mukavat omistaa. Mutta jos ne vaativat vialliset aivot, niin ei sitten.

Toisaalta jos osaisi sopivasti sulkea osan tiedostamattoman toiminnoista pois niin, että aivot hätäpäissään alkaisivat kehittää lisää neuronien välisiä yhteyksiä, niin voisihan sitä kokeilla? Kun vain tietäisi mitä toimintoja ja miten. Pelkkä summittainen kokeilu voi päättyä kehnosti. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti