Luonnollisia uskonoppeja

Yleisönosaston kirjoituksissa ilmaistaan uskonnoista näkökantoja, jotka ovat usein perin köykäisiä. ”Ateismikin on uskonto” on ylen suosittu väite. Väittäjät olettavat, että kun ei usko jumalaan, niin uskontoahan se on.

Filosofitkaan eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, mitä vaaditaan, että joku oppirakennelma on uskonto. Kapitalismi, kommunismi, humanismi ja liberalismi ovat joittenkin määritelmien perusteella niitä. Joten taitaa olla määritelmäkysymys sekin.

Justin L. Barrett on kirjoittanut kirjan Born Believers: The Science of Children’s Religious Belief. Synnynnäisiä uskovia: lasten uskonnollisen uskon tiede. Kirjassa hän todistelee, että lapset omaksuvat tietyntyyppiset uskonnolliset uskomukset luonnostaan. He ovat valmiit hyväksymään niiden väitteet synnynnäisten ajattelutaipumustensa takia. Niistä eroon pääseminen vaatii tietoisia ponnistuksia, mikä selittää uskontojen hävittämisen mahdottomuuden. 

Ateistit mielellään väittävät, että kaikki ihmiset ovat syntyessään ateisteja. Joten taitaa herra Barrett olla eri mieltä. Asian voi toki selittää niin, että molemmat kannat ovat oikein.

Osa uskontojen käsityksistä ovat luonnollisia siinä mielessä, että lapset ovat luonnostaan taipuvaisia päätymään saman kaltaisiin uskomuksiin. Joten näiden uskomusten voi väittää määrittelevän eräänlaisen luonnollisen uskonnon. Barrett esittää seuraavan luettelon. 

• ·         on olemassa yli-inhimillisiä olentoja, joilla on ajatuksia, haluja, näkökantoja ja emootioita
• ·         luonnon elementit kuten kalliot, puut, vuoret, eläimet ovat tarkoituksellisesti ja päämäärätietoisesti suunniteltuja jonkin yli-inhimillisen olennon toimesta, jolla täytyy olla yli-inhimilliset kyvyt
• ·         yli-inhimilliset olennot tietävät yleisesti asioita, joita ihmiset eivät tiedä (he voivat olla supertietäviä tai superhavaitsevia tai molempia), ehkä erityisesti asioita, jotka ovat tärkeitä ihmissuhteille.
• ·         yli-inhimilliset olennot voivat olla näkymättömiä ja kuolemattomia, mutta eivät ole ajan ja avaruuden ulkopuolella
• ·         yli-inhimillisillä olennoilla on luonne, hyvä tai paha
• ·         ihmisten tavoin yli-inhimillisillä olennoilla on vapaa tahto ja he voivat ja myös vuorovaikuttavat ihmisten kanssa, joskus palkiten, joskus rangaisten
• ·         moraalin normit ovat muuttumattomia, myös yli-inhimillisten olentojen toimesta
• ·         ihmiset voivat jatkaa olemassaoloaan ilman maallisia kehoja kuoleman jälkeen
•  

Edellä luetellut ominaisuudet ovat siis jotain, jotka lapset pystyvät luonnostaan uskomaan. Eri uskonnot ovat sitten kehittäneet teologioita, joissa näitä ominaisuuksia on täsmennetty niin, että ne eivät ole enää luonnollisia. Niihin uskominen vaatii tietoista opettelua.

Esimerkiksi tuo vaatimus, että jumalatkaan eivät voi muuttaa moraalin lakeja, tuottaa kaikkitietävyydelle ja kaikkivoipaisuudelle isohkoja ongelma. Niinpä viisaat teologit esittävät sitten, että moraalinormit ovat ilmaus Jumalan äärettömästä luonteesta ja sellaisina muuttumattomia. Opeta tuo nyt lapselle niin, että hän ymmärtää sen. Lisäksi korjatakseen rahvaan moraalisia puutteita kristityt ovat keksineet, että jumala voi suoraan rangaista väärintekijöitä. Tosin he ovat perin maallisista (taloudellisista) syistä myös innovoineet, että jos heidän oppejaan ei usko, joutuu helvettiin.

Mutta moiset opit ovat niitä luonnottomia.