Epäluotettavat ateistit

 

 

Suomalaisten SS-miesten historiaa käsittelevän kirjan ilmestymisen aikaan tv:ssä eräs haastateltu dosentti kertoi, että SS-porukka oli ateistinen joukko-osasto. Netistä löysin artikkelin, jossa kerrottiin, että SS-mieheksi kelpasi minkä tahansa uskonnollisen kannan edustaja, kunhan ei ollut juutalainen eikä ateisti. Ateisteja syrjitään siis niin, että he eivät aina kelpaa edes ateistisen järjestön jäseniksi?

USA:ssa tehtyjen tutkimusten mukaan siellä ateisteja hyljeksitään enemmän kuin homoseksuaaleja. Ero on siinä, että uskonnottomiin ei luoteta, mutta homoja inhotaan.

Jälkimmäisten kammoaminen perustunee biologiaan. Normaali hetero kokee mielikuvat miesten välisestä seksistä vastenmielisenä. Tästä inhon tunteesta on vuosituhansia sitten jalostettu uskonnollisia ohjeita, jotka räikeimmillään ovat kehottaneet nämä tappamaan. Tästä ei ole vieläkään päästy eroon eikä luultavasti koskaan päästäkään. Sen voinee väittää perustuvan evoluution myötä syntyneisiin perinnöllisiin ominaisuuksiin, joita ei noin vain ”oikein ajattelemalla” pysty poistamaan. Joten homojen laaja yhteiskunnallinen hyväksyminen vaatii taakseen kulttuurin muodossa tapahtuvaa ”painostusta.”

Ara Norenzayanin Big Gods-kirjassa kerrotaan tutkimuksista, joissa etsittiin ateisteihin kohdistuvan epäluottamuksen selityksiä. Hän kertoo, että ”Mielipidetutkimukset ja meidän oma kokeellinen tutkimuksemme näyttävät, että ateisteihin, jotka ovat kulttuurisesti samanlaisia, luotetaan vähemmän kuin jopa ulkoryhmien jäseniin, jotka ovat uskonnollisesti, kielellisesti ja etnisesti erilaisia. Joten ateismin vastustuksen syyt eivät löydy tutuista selityksistä, kuten kuviteltu erilaisuus, ksenofobia tai yleinen toisenlaisuuden pelko.”

Norenzayan ehdottaa, että tämä selittyy sillä, että uskontojen yksi ihmisiä yhdistävä piirre on usko meidän tekojamme koko ajan vahtivaan yliluonnolliseen moraalinvartijaan. Jos sellaiseen uskoo, käyttäytyy hyvin. Olennon pitää olla siinä määrin kaikkitietävä, että pystyy näkemään kaikkien ihmisten teot. Vaikutusta voi hienosäätää lisäämällä olennolle ihmismäisiä ominaisuuksia, jotka saavat sen suuttumaan moraalisista rikkeistä ja rankaisemaan niistä.

Vahditut ihmiset käyttäytyvät hyvin. Vahtiminen voi olla kuviteltua ja se silti tehoaa. Eräässä tutkimuksessa firman kahviautomaatista otetusta kupillisesta sai maksaa itse valitsemansa summan tai olla maksamatta. Automaatin viereen asetettiin valokuva, jossa ihmiskasvot katsoivat automaattiin päin. Maksettujen rahojen summa kasvoi selvästi. Kun kuva otettiin pois, maksettiin vähemmän.

Epäluottamus ateisteja kohtaan syntyy siitä, että uskovat tietävät, etteivät nämä pidä itseään yliluonnollisen silmälläpidon kohteina. He eivät usko jumalalliseen moraalinvartijaan ja ovat epäluotettavia.

USA ei ole hyvä esimerkki länsimaisena esimerkkinä uskonnon ja ateismin suhteesta. Pohjoisissa hyvinvointivaltioissa ihmiset eivät tarvitse kuviteltua moraalinvartijaa ihmisten välisen luottamuksen takaamiseksi. Maalliset lain ja oikeuden tapaiset instituutiot ovat riittäviä vahtikoiria edellyttäen, että niihin voi luottaa.

Mikäli Hararia on uskominen myös liberalismi ja demokratia ovat uskontojen kaltaisia kuviteltuja juttuja, joita ei oikeasti ole olemassa. Mutta näiden kuvittelujen pohjalta syntyneet oikeuslaitoksen tuomarit, lakikirjat ja poliisit ovat aidosti olemassa olevia otuksia. Jumalat ja enkelit eivät taida ihan samalle olemassaolon tasolle päästä, mutta kaipa kirkko ja papit voivat toimia vahtikoirina uskonnon kuvitellun järjestyksen takaajina.