Kun poliitikot haluavat olla hurskaita, he kertovat, miten
ihmisarvo on loukkaamaton. Puheista saa sen käsityksen, että heidän mielestään kyseessä
on jokin täysin varma juttu. Suorastaan taivaassa kiteytetty fakta.
Maailman menosta lukeminen antaa täysin toisenlaisen
vaikutelman. Ihmiset kohtelevat kanssaihmisiään jatkuvasti täysin arvottomina
olioina. Heillä on hyötyarvoa, jos heistä pystyy jotenkin rahaa tai nautintoa ulosmittaamaan.
Taivaallisesta ihmiarvosta ei näy
jälkeäkään. Puhumattakaan mistään loukkaamattomasta sellaisesta.
Jos väittää, että arvot ovat suhteellisia, syyllistyy
mielipiderikokseen. Sanotaan, että hei, sinun mielestäsi siis terroristin
käsitykset ovat yhtä hyviä kuin paavin ilmaisemat. Tässäkin suhteellisuudella
on eri asteita. Uskovat väittävät, että Jumalan sana on täysin suhteetonta. Jos ei
usko Jumalaan tai siihen, että Hänen tahtonsa voisi mitenkään tietää, voi
perustella etiikkansa evoluution ohjaamalla kehityksellä ja saada siitä
vähemmän suhteellista. En ole toistaiseksi osunut selitykseen, joka kumoaa
täysin sen, että arvot ovat ihmisten omaa tekoa. Ne ovat kulttuureista
riippuvia eivätkä ikinä absoluuttisia.
Ihmisarvon täytyy siis senkin perustua jotenkin ihmisten
pitämyksiin. Jos usko jumaliin on kadonnut, ihmisarvoa ei voi perustella enää
sillä, että se on jumalista peräisin. Uskontojen hallitessa mielipiteitä
ajateltiin, että tuo peruste oli absoluuttinen fakta, joka antoi ihmisarvolle
ylimaallisen perusteen.
Nykyisin ihmiset
kertovat halutessaan kuulostaa todellisilta hyviksiltä olevansa humanisteja. Humanismi-sanalla
on useita merkityksiä asiayhteydestä riippuen. Harari käyttää ( kirjassaan
Sapiens. Ihmisen lyhyt historia) määritelmää, jonka mukaan humanisti uskoo, että ”ihmisellä on
ainutlaatuinen ja pyhä luonto, joka eroaa
ratkaisevalla tavalla muiden olentojen ja ilmiöiden luonnoista. Ylin
hyvä on ihmiskunnan hyvä.”
Uskontojen voidaan määritellä olevan inhimillisten normien
ja arvojen järjestelmiä, jotka perustuvat uskolle yli-inhimilliseen
järjestykseen. Siis johonkin, joka ei riipu ihmisten tai kulttuurien
mielipiteistä. Edelleen uskonnot
laativat tähän yli-inhimilliseen lähteeseen pohjaavia sitovia normeja ja
arvoja.
Liberaali humanisti pitää yksittäisen ihmisen vapautta
kaiken perustana. Sosialistinen humanisti asettaa yhteiskunnan edun yksilön
etujen edelle. Harari pitää siis humanismia uskontona ja liberaalia versiota
suoraan kristinuskon perillisenä. ”Ilman ikuisia sieluja tai luojajumalaa liberaaleille
käy pirullisen vaikeaksi selittää, mikä yksittäisissä sapienseissa on niin
erityistä.”
Suomessa esimerkiksi Jussi Halla-aho ja Jari Ehrnrooth (
kirjassa Kymmenen vaatimusta vapaalle ihmiselle) ovat analysoineet ihmisarvoa
epäillen sen absoluuttisuutta. Käytännössä useat perussuomalaiset ovat ilmaisseet
selvästi, että he eivät katso eriväri-ihoisten olevan samanarvoisia kantasuomalaisten
kanssa. Toisaalta ei natsienkaan ihmisarvo ole kaikkien mielestä loukkaamaton.
Joten käytännössä huolimatta kaikista julistuksista ihmisarvo on abstrakti
uskonnollinen käsite, jonka voimassaolo riippuu ihmisyhteisöjen arvoista ja
käytännöistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti