torstai 19. maaliskuuta 2020

Ruton torjuntaa 1700-luvulla



Rutto on tauti, jonka aiheuttaa bakteeri. Tauti on yleinen jyrsijöillä ja leviää kirppujen kautta ihmisiin. Paiseruttoon sairastuneista kuolee ( tai ainakin vanhoilla ajoilla kuoli) 50-60 %, keuhkoruttoon 90 % ja veriruttoon 100 %, joten sen vaarallisuus on täysin omassa kastissaan koronavirukseen verrattuna. Toisaalta sen leviäminen hygienian avulla on helpompi estää. Antibioottien avulla sitä voidaan myös torjua.

Gunnar Suolahden kirjassa Elämää Suomessa 1700-luvulla vuodelta 1907 on Ruton uhatessa-niminen essee, jossa kerrotaan siitä, miten Suomessa ruton saapumista estettiin 1770-luvulla. Netistä löytyvien artikkeleitten perusteella meillä esiintyi viimeksi ruottoepidemia 1710-1711, joten nähtävästi siinä onnistuttiin. Se levisi Turkista Ukrainan kautta Puolaan ja Venäjälle.Mutta ei siis Suomeen, joten keinot olivat siis tästä päätellen tehokkaat. Niitä kannattaa kenties matkia. Rutot aiheuttaa bakteeri, joten virustautiin keinot eivät välttämättä täysin sovellu. Mutta koska molemmissa pitäisi estää kontaktit sairastuneisiin, niitä voi toki soveltaa osittain.

Ruton syntymekanismia ei tiedetty. Kokemus osoitti, että se tarttui sairastuneesta ihmisestä toiseen. Tehokkain tapa välttyä taudilta oli paeta äkkiä ruton ulottumattomiin. Myös ruttoalueilta maahan pyrkivien torjuminen oli tehokas keino, jos tauti oli tiedossa ennen saapumistaan. Karanteeni otettiin käyttöön 1300-luvulla. Nimitys tulee italian kielen neljääkymmentä tarkoittavasta sanasta, koska tämä aika vakiintui eristyksissä pidon kestoksi. Mika Kallioisen kirjasta Rutto ja rukous löytyy 1700-luvun Suomessa käytettyjä keinoja tilojen desinfiointiin ja muita ohjeita, joita tuli noudattaa.

Moskovaan levinnyttä ruttoa torjuttiin menetelmin, jotka eivät tepsineet. Kerron yhdestä, jotta sitä meillä vältettäisiin. Siellä Varsovan portilla oli ihmeitätekevä Marian kuva. Pelästyneet kansanjoukot tunkivat heittämäään sen luona olevaan arkkuun uhriroposiaan niin innokkaasti, että ihmisiä tallautui kuoliaaksi tungoksessa. Joukossa oli myös jo ruton saaneita, joten Moskovan arkkipiispa (tuohon aikaan kirkonmiehet olivat vielä kansanihmisiä viisaampia) määräsi uhriarkun suljettavaksi. Ihmisiltä vietiin siis tehokkaaksi uskottu hoitokeino, joten he syystäkin raivostuivat. Mellakoijat hyökkäsivät arkkipiispan palatsiin, mistä kirkonmies oli älynnyt jo paeta. Sen verran käytännöllisiä toki olivat, että ryöstivät palatsin. Piispakin löydettiin myöhemmin eräästä luostarista ja surmattiin. Sitä ei voi pitää enää käytännöllisenä tekona.

Samoin kuin nytkin alettiin rajoja sulkea. Preussin ja Venäjän satamista tulevat laivat tarkastettiin ennen satamaan pääsyä. Kuljetettavia tavaroita pidettiin silmällä ja erilaisia lupapapereita alettiin vaatia. Eri puolille perustettiin karanteenilaitoksia, jonne ulkopuolisten sisäänpääsy ja sisäpuolisten ulospääsy estettiin sotilasvartioilla. Kaakkoisraja suljettiin sotilasketjulla.

Tämän keinon toivottomuus tunnetaan nykyäänkin. Tiedämme karjalaisten olevan kuritonta kansaa. Mikään ei estä heitä livahtamasta rajan yli ja hakemasta sieltä tupakkaa ja bensaa. Tuohon aikaan haettin tupakkaa ja suolaa, mutta sama ilmiö silti. 

Sotamiesraukat joutuivat ruton tarttumisen uhan alle. Esimiehet yrittivät niukoista oloista huolimatta varustaa heidät kunnon lääkkeillä. Olutta juotiin runsaasti sekä nesteenä että ohravelllinä. He saivat joka päivä annoksen tervavettä, viinaa, etikkaa, siirappia, hunajaa, katajanmarjoja, puna- ja valkosipulia, sekä kuminaa.

Asumuksia savustettiin ja pirskotettiin etikalla. Liekö sitä etikkaa myös niissä kiinalaisten suihkeissa, joilla he katujaan desinfioivat?

Tuossa pientä esimerkkiä tehokkaista keinoista. Kun poliisit eräissä maissa alkavat sakottaa kurittomia kansalaisia, tuokin konsti on aika mieto 1700-luvun keinoihin verrattuna. Tässä esimerkki. Rajasotilas, joka havaitsi jonkun Venäjän puolelta lähestyvän, huusi häntä ensinnä 40 askelen päässä pysähtymään. Ellei tulija tästä välittänyt, ammuttiin hänen hevosensa, ja jos hän senkin jälkeen vielä pyrki eteenpäin, oli sotilas hänet heti velvollinen ampumaan.

Nykyaikaan neuvo soveltuu suoraan, kun ampuu hevosen asemesta auton.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti